Kuin tilauksesta kuulin Villakoirasta, jonka omistajalle oli sanottu hyvinkin selvästi, että jos koira vielä kerrankin haukkuu, tulee häätö. Eihän siinä muuta auttanut, kun alkaa pehmittelemään isäntää. Saisikohan tuo olio tulle meille siksi aikaa, että se löytäisi oman kodin?
Saihan se. Niin starttasi OperaatioVillakoira. Tyttären ja mustin kanssa hypättiin junaan ja matka kohti Bonzon silloista kotia alkoi.
Oven avasi itkuinen nainen, joka ymmärsi, että hänellä ei ollut koiralle antaa sitä mitä se tarvitsi. Rakkautta piisasi, mutta kuria ei. Koira ei syönyt, se pissi nurkkiin ja trimmata ei saanut.
Kun Bonon tavaroita kerättiin kasaan, se tuli viereeni istumaan ihan kun se olisi minun. Hihnan päässä ei tuntunut nykäystäkään kun kohti mummolaa käveltiin.
Ensimmäinen järkytys Bonolle oli se, että sen piti olla omalla paikallaan uudessa ympäristössä. Sillä ei ollut mitään asiaa tutkimaan uusia paikkoja. 5 tuntia se jaksoi paikallaan istua, kunnes huokasi ja kävi kerälle nukkumaan. Rentoutuminen voisi alkaa.
Kun pääsimme kotiin, oli oma paikka odottamassa. Tällä ruikkijalla ei olisi mitään asiaa haistelemaan nurkkia ja merkkaamaan niitä omikseen. Minun talo, minun säännöt.
Onneksi Ressun-Puodin omistajalla on villakoira ja taitoa semmoinen trimmata :) Kyllä pisti pikkuinen villis vastaan, sai kaksi naista pidellä sitä ihan tosissaan, että poika saatiin trimmattua!!
Kuinkas sen ruikkimisen kanssa kävi... no parina ensimmäisenä yönä oli pissattu kaikki nurkat eteisestä ja keittiöstä, eli niistä huoneista missä herra oli saanut liikkua. Olo- ja takkahuoneessa ei ollut käynyt koipea nostelemassa. Kun Bono oli meillä ollut 10 päivää, tuli öisin enää vain yhdet pissat. Eli kyllä vanhakin koira oppii uusia temppuja, kun ne sille vaan oikein opetetaan.
Bono oli meillä siis kaikkiaan 10 päivää ja sinä aikana se oppi sisäsiisteyttä. Se oppi sen, että kynnetleikataan ja turkki trimmataan, Onneksi Bono pääsi osaaviin käsiin, uudella omistajalla on lähipiirissä Trimmaaja, joka ei arastele tarttua haasteisiin kiinni :D. Se oppi sen, että ihmisiä ei näpsitä, ei lapsia, eikä aikuisia. Bono oppi myös syömään. Kun kupissa oli kanankaulaa, ei tehnyt Herran mieli nirsoilla. Huomiota ei saa haukkumalla ja hyppimällä, eikä sekoilemalla. Asiat tapahtuu, kun malttaa rauhassa odottaa.
Koirat oppii avaamaan ovet ja hakemaan tossut, ne oppii haistamaan syövän, homeen, huumeet yms.
Ne oppii myös huonoille tavoille, jos niitä ei ohjata oikeaan. Ja kun huonot tavat on jo tosi tiukassa, niille pitää osata sanoa EI, niin että ne sen ymmärtää. Ja koska koirat on viisaita ne lopettaa huonot tapansa hyvinkin pian. Kun vaan sitä niiltä vaatii.
Onnea Bonolle loppuelämäksi, ja jos en ihan väärin muista, niin sillä on 26.6.2013 10v syntymäpäivät!! Olkoon Bonolla ja hänen uudella perheellään vielä monta monituista vuotta yhdessä elettävänä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti